Asuntojen hinnat nousivat kuukaudessa prosentin – so what?

Asuntojen hinnat nousivat syyskuussa prosentin edellisestä kuukaudesta. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat koko maassa 1,0 prosenttia elokuusta, ja pääkaupunkiseudulla nousua oli 1,1 prosenttia. Syyskuulle nousu on poikkeuksellinen. Vuosina 2015–2025 hinnat laskivat elokuusta syyskuuhun keskimäärin 0,4 prosenttia, eikä yhtä suurta nousua kuin nyt ole nähty kertaakaan.

Lokakuussa kuluttajat sen sijaan muuttuivat varovaisemmiksi. Asunnon ostoa suunnitteli 10,2 prosenttia kuluttajista, kun syyskuussa osuus oli 12,1 prosenttia, ja myös lainanottoaikeet ja kuluttajien luottamus heikkenivät. Kumpi siis kertoo enemmän siitä, mihin hinnat ovat menossa: syyskuun hintanousu vai lokakuun kuluttajakysely?

Yksi kuukausi ei vielä tee käännettä

Hinnat ovat markkinan hitain mittari, ja yhden kuukauden liike voi kääntyä jo seuraavana kuukautena. Vuonna 2018 hinnat nousivat elokuusta syyskuuhun 0,8 prosenttia, mutta lokakuussa ne laskivat taas saman verran. Syyskuun luku on lisäksi ennakkotieto, ja ennakkotiedot tarkentuvat. Esimerkiksi elokuun hintojen vuosimuutos tarkentui −3,3 prosentista −3,6 prosenttiin.

Vuodentakaiseen verrattuna hinnat olivat syyskuussa 2,2 prosenttia ja heinä–syyskuussa 3,2 prosenttia alempana. Edelliseen neljännekseen verrattuna ne laskivat 0,7 prosenttia. Hypon pääekonomistin mukaan vertailu vuoden takaiseen antaa markkinasta synkemmän kuvan kuin tämän vuoden sisäinen kehitys, koska hinnat ovat vuodenvaihteen jälkeen liikkuneet melko maltillisesti. Kaupunkien välillä on eroja. Syyskuussa hinnat laskivat vuodentakaisesta kaikissa suurissa kaupungeissa paitsi Oulussa, jossa ne nousivat 2,0 prosenttia. Eniten hinnat laskivat Espoossa, 4,4 prosenttia, ja Turussa, 3,6 prosenttia.

Ennakoivat mittarit kääntyivät alas

Hintojen suunnasta kertovat myös ennakoivat mittarit, joiden liike näkyy hinnoissa vasta viiveellä. Samla Capitalin asuntomarkkina-aineistossa selkein niistä on asunnon ostoaikomus, joka liikkuu noin puoli vuotta ennen hintoja. Toukokuussa ostoaikomus kävi 9,1 prosentissa, mikä on yhtä matala kuin sarjan pohja vuodelta 1998. Kesällä se kääntyi ylöspäin ja oli syyskuussa 12,1 prosenttia, mutta lokakuussa se laski 10,2 prosenttiin. Tilastokeskuksen mukaan asunnon ostosuunnitelmia oli lokakuussa "selvästi vähemmän kuin pitkällä ajalla keskimäärin".

Lainan nostohalukkuus seurasi samaa kaarta. Syyskuun kuluttajakyselyssä 19 prosenttia kuluttajista suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä, mikä oli Tilastokeskuksen mukaan selvästi tavanomaista useampi. Lokakuussa osuus oli 16 prosenttia eli yhtä paljon kuin pitkällä ajalla keskimäärin, ja kuluttajat pitivät ajankohtaa entistäkin huonompana lainanotolle: vain 18 prosenttia piti sitä otollisena. Kuluttajien luottamuksen saldoluku nousi huhtikuun −12,5:stä syyskuun −4,9:ään, mutta lokakuussa se heikkeni −9,7:ään. Pitkän ajan keskiarvo on −2,9.

Kauppa ei vahvista käännettä

Toinen ennakoiva mittari on kauppamäärä, joka on aineistossamme liikkunut hintojen edellä noin kolme neljännestä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin syyskuussa 12,8 prosenttia vähemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aiemmin. Kuukausittain kauppoja tehtiin kesän jälkeen enemmän, mutta se on syksyn tavallinen kausivaihtelu: vuosina 2015–2025 kiinteistönvälittäjien kautta tehtyjen kauppojen määrä nousi heinäkuusta syyskuuhun joka vuosi, keskimäärin 10 prosenttia. Tänä vuonna nousu oli 4,2 prosenttia eli tavallista heikompi, ja siksi ero vuodentakaiseen kasvoi. Nordean mukaan tammi–syyskuussa asuntokauppoja tehtiin 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kaupasta saatiin syyskuussa myös myönteinen havainto. Kiinteistömaailman syyskuun kauppamäärä oli ketjun mukaan ensimmäistä kertaa tänä vuonna vuodentakaista suurempi. "Ei isolla marginaalilla, mutta alkusyksyn trendi on ollut selkeästi nousujohteinen", ketjun toimitusjohtaja sanoo. Samalla hän muistuttaa, ettei pieni kasvu vuodentakaiseen vielä yksistään ole merkki käänteestä. Luku koskee yhtä välitysketjua, ja koko markkinassa kauppoja tehtiin syyskuussa yhä selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Korot ja muut taustatekijät

Taustalla vaikuttaa korko. Euroopan keskuspankki nosti 10. syyskuuta ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksikköä, ja talletuskorko nousi 2,50 prosenttiin. Lokakuun kokouksessaan 29. lokakuuta EKP piti korot ennallaan. Sen mukaan energian hintojen nousu lisää sekä inflaation nopeutumisen että kasvun hidastumisen riskiä, ja rahoitusolot ovat kiristyneet edellisen kokouksen jälkeen. EKP ei sitoudu ennalta mihinkään korkouraan vaan päättää koroista kokous kerrallaan. Kolmen kuukauden euriborin kuukausikeskiarvo nousi helmikuun 2,01 prosentista syyskuun 2,64 prosenttiin, mutta lokakuussa nousu tasaantui. Asuntolainojen yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor, kävi syyskuun lopussa 3,38 prosentissa ja oli 26. lokakuuta 3,23 prosenttia. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi syyskuussa 3,54 prosenttiin. Elokuussa se oli 3,35 prosenttia ja vuotta aiemmin elokuussa 2,76 prosenttia. Hypon pääekonomisti tekee luvusta arkisen: "Asuntovelalliselle prosenttiyksikön nousu lainakorossa tarkoittaa 200 000 euron lainassa karkeasti sadan euron lisäystä kuukausittaiseen lainanhoitoon."

Aineistossamme lyhyen koron muutos on vuodesta 2006 alkaen liikkunut hintojen vuosimuutoksen kanssa vastakkaiseen suuntaan noin kolmen neljänneksen viiveellä. Maaliskuussa alkanut koronnousu ehtii siis vaikuttaa hintoihin vasta talven ja kevään aikana, jos yhteys pitää tälläkin kertaa. Pitkä korko on noussut vielä selvemmin. Suomen valtion 10 vuoden lainan korko oli elokuussa keskimäärin 3,52 prosenttia eli enemmän kuin lokakuussa 2023, jolloin lyhyet korot olivat huipussaan. Kun pitkä korko nousee, sijoittajat vaativat kiinteistöiltä yleensä korkeampaa tuottoa, ja se painaa arvoja silloinkin, kun vuokrat pysyvät ennallaan.

Muutkin taustatekijät painavat. Työttömyysasteen trendiluku nousi vuodessa 10,0 prosentista 10,5 prosenttiin, ja työttömiä oli syyskuussa 39 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen vuodesta 2010 alkavassa sarjassa työttömyys ei ole ennen tätä vuotta ollut näin korkealla: aiempi korkein trendiluku oli 10,3 prosenttia loppuvuodesta 2025. Vertailun vuoksi euroalueen kausitasoitettu työttömyysaste oli Eurostatin mukaan elokuussa 6,4 prosenttia. Korkea työttömyys heikentää ostajan luottamusta omaan toimeentuloonsa. Etla arvioi, että työttömyys ehtii nousta ennätyksellisen korkealle ennen käännettä, kun taas Nordea arvioi 21. lokakuuta, että työttömyyden nousu on taittunut. Tarjontaa on yhä runsaasti: laskelmamme mukaan asuntokanta kasvoi vuonna 2025 arviolta noin 7 200 asuntoa enemmän kuin asuntokuntien määrä. Kuluttajahinnat nousivat Suomessa syyskuussa 2,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja euroalueella inflaatio kiihtyi 3,8 prosenttiin.

Toisaalta talous kasvaa. Suomen Pankki, valtiovarainministeriö ja Etla ennustavat tälle vuodelle 1,6–1,7 prosentin kasvua, ja EK:n mukaan rakentamisen luottamus on yhä vähän pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Kauppalehden mukaan asuntorakentajilla on edessään kuudes laiha vuosi, ja kesä–elokuussa asuinrakennusten rakennusluvissa oli noin 14 prosenttia vähemmän asuntoja kuin vuotta aiemmin. Kun uutta valmistuu vähemmän, nykyinen ylitarjonta purkautuu nopeammin.

Mitä hinnoille tapahtuu

Pankkien ennusteet ovat lähellä toisiaan. Nordea ennustaa hintojen laskevan tänä vuonna 3 prosenttia ja kääntyvän ensi vuonna 1 prosentin nousuun. S-Pankki ennustaa 2,6 prosentin laskua ja maltillista nousua ensi vuoden aikana, ja Hypo odottaa hintojen kääntyvän nousuun vuoden 2027 aikana. Elokuun asuntomarkkinakatsauksessamme arvioimme asuntojen hintojen laskevan tänä vuonna noin 2,5 prosenttia ja pysyvän ensi vuonna lähes ennallaan, prosentin laskun ja prosentin nousun välillä.

Kerroimme katsauksessa myös, mistä näkee, että arvio on vanhentumassa: ostoaikomuksen ja kauppamäärän pitää kääntyä nousuun kahtena peräkkäisenä neljänneksenä. Ostoaikomus nousi kolmannella neljänneksellä, mutta lokakuussa se laski, ja kauppamäärä on yhä vuodentakaista pienempi. Ehto ei täyty, ja aineiston perusteella korkojen nousun vaikutus hintoihin on vasta edessä. Näkemyksemme pysyy ennallaan. Sen perustelut ja ennakoivien mittareiden viiveet voi lukea asuntomarkkinakatsauksestamme.

Syyskuun hintanousu kertoo, mitä markkinalla tapahtui kuukausi sitten. Ennakoivat mittarit kertovat, mitä on tulossa, ja lokakuussa ne heikkenivät. Korot ja kaupan hiljaisuus painavat, mutta hiipuva rakentaminen purkaa ylitarjontaa. Asuntomarkkinoita vaivaava jääkerros ei sula yhdessä yössä. Se lähtee, kun lämpöä on tullut riittävän pitkään, ja sen näkee ensin jään alla olevasta virrasta eikä pinnan päältä.

Lähteet

1. Euroopan keskuspankki 10.9.2026: Monetary policy decisions
2. S-Pankki, tiedote 7.9.2026: Euroopan keskuspankin 10.9.2026 korkokokouksen ennakko
3. Kauppalehti 27.9.2026: Asuntolainojen viitekorko huipussaan – Nordean pääanalyytikko: "Näkymä poikkeuksellisen epävarma"
4. MTV Uutiset 5.10.2026: Asuntovelallisille toiveikkaita uutisia – Euriborissa "iso jysäys"
5. Suomen Pankki, tilastotiedote 28.9.2026: Yrityslainakannan kasvuvauhti kiihtyi kesällä 2026 (uudet asuntolainat elokuu 2026)
6. Suomen Pankki, tilastotiedote 28.10.2026: Asuntoyhteisöt nostivat syyskuussa 2026 vähemmän uusia lainoja kuin vuotta aiemmin
7. Hypo 29.9.2026: Hypon reaktio: Asuntomarkkina pyrkii pintaan – korkotuuli puhaltaa vastaan
8. Tilastokeskus 28.10.2026: Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat 2,2 % vuoden takaisesta syyskuussa 2026
9. Nordea 21.10.2026: Nordean asuntomarkkinakatsaus: Korkotason vakiintuminen ja talouskasvu tukevat asuntokaupan käännettä ensi vuonna
10. Tilastokeskus 20.10.2026: Työvoimatutkimus 2026, syyskuu
11. Etla: Suhdanne Ennuste syksy 2026 (17.9.2026)
12. Tilastokeskus 14.10.2026: Kuluttajahintaindeksi 2026, syyskuu
13. Eurostat 16.10.2026: Euro indicators, euroalueen inflaatio syyskuu 2026
14. Tilastokeskus 28.9.2026: Kuluttajien luottamus 2026, syyskuu
15. Suomen Pankki 15.9.2026: Suomen Pankin väliennuste: Suomen talouden hyvä vire jatkuu
16. Valtiovarainministeriö 21.9.2026: Taloudellinen katsaus, syksy 2026
17. EK 27.10.2026: Luottamusindikaattorit laskivat jonkin verran – taso kohtalaisen hyvä
18. Kiinteistömaailma, tiedote 5.10.2026: Vihdoin plusmerkkistä asuntokaupassakin
19. Kauppalehti 22.10.2026: Asuntorakentajilla kuudes laiha vuosi, mutta muussa rakentamisessa parhaat luvut kolmeen vuoteen
20. Kauppalehti 6.10.2026: S-Pankki: EKP:n korkoruuvi kiristyy vielä
21. Hypo 22.10.2026: Asuntomarkkinoiden voittajat eivät vaihdu helposti
22. Tilastokeskus 28.10.2026: Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat 3,2 % heinä-syyskuussa 2026
23. Tilastokeskus 27.10.2026: Kuluttajien luottamuksen vajoaminen jatkui lokakuussa 2026 – työttömyys ja inflaatio murheina
24. Tilastokeskus: osakeasuntojen hinnat ja kauppamäärät (kuukausi- ja neljännesvuositilasto, syyskuu ja 3. neljännes 2026; kuukausi-indeksi ja kauppamäärät kuukausittain 2015–2026), kuluttajabarometri syyskuu ja lokakuu 2026, rakennus- ja asuntotuotanto elokuu 2026, rakennuskustannusindeksi syyskuu 2026, asuntokunnat 2025, työttömyysasteen trendi 2010–2026. Eurostat: euroalueen työttömyysaste (une_rt_m), elokuu 2026. Suomen Pankki: euribor 3 ja 12 kk. Euroopan keskuspankki: Suomen pitkä korko (10 v), elokuu 2026. Samla Capitalin tietokanta, haettu 28.10.2026.
25. Samla Capital: Asuntomarkkinakatsaus Q2/2026, 17.8.2026 (ennakoivien mittareiden viiveet, käänteen ehto, hintanäkemys 2026–2028).
26. Euroopan keskuspankki 29.10.2026: Monetary policy decisions
27. Suomen Pankki, tiedote 29.10.2026: EKP:n rahapoliittisia päätöksiä