Asuntomarkkinakatsaus Q2/2026
Katsaus kokoaa vuokramarkkinan, transaktiovolyymin ja tuottovaatimusten kehityksen. Lataa PDF (23 sivua).
Tietoa päätösten tueksi: kiinteistömarkkina muuttuu korkojen, rahoituksen, rakentamisen, vuokrauksen ja talouden mukana. Samlan näkemykset kokoavat olennaiset muutokset ja niiden mahdolliset vaikutukset kiinteistösijoittajalle.
Katsaus kokoaa vuokramarkkinan, transaktiovolyymin ja tuottovaatimusten kehityksen.
Katsaus kokoaa vuokramarkkinan, transaktiovolyymin ja tuottovaatimusten kehityksen. Lataa PDF (23 sivua).
Mitä kiinteistömarkkinoilla tapahtuu kotimaassa ja maailmalla.
Päivittyy viikoittain. Kooste kertoo, mistä kansainvälisillä kiinteistömarkkinoilla on viikon aikana puhuttu ja mitä se tarkoittaa Suomelle. Päivitetty 9.11.2026.
Viikon koosteLyhyet korot ovat jatkaneet nousuaan. Kolmen kuukauden Euribor oli 2,79 prosenttia 6.11.2026, kun kolme kuukautta aiemmin se oli 2,47 prosenttia. Sen kuukausikeskiarvot ovat nousseet heinäkuun 2,43 prosentista syyskuun 2,64 prosenttiin ja marraskuun 2,77 prosenttiin. Lyhyt korko liikkuu yleensä noin kolme neljännestä ennen asuntojen hintoja vastakkaiseen suuntaan, joten nousu voi ennakoida hintoihin kohdistuvaa painetta. Myös 12 kuukauden Euribor oli samana päivänä 3,25 prosenttia, kun kolme kuukautta aiemmin lukema oli 2,90 prosenttia. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi syyskuussa 3,54 prosenttiin elokuun 3,35 prosentista.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat olivat syyskuun ennakkotiedon mukaan koko maassa 2,2 prosenttia alemmat kuin vuotta aiemmin, ja hintaindeksi oli 97,4 (2025 = 100). Kauppoja tehtiin syyskuussa 4 924, kun heinäkuussa niitä tehtiin 4 626 ja elokuussa 4 750. Kauppamäärä vahvistaa käänteen ennakoimatta sitä, ja syyskuun luku täydentyy vielä. Selkein ennakoiva mittari on 12 kuukauden asunnon ostoaikomus, joka liikkuu noin puoli vuotta ennen hintoja. Se laski lokakuussa 10,2 prosenttiin syyskuun 12,1 prosentista, ja elokuussa lukema oli 11,1 prosenttia. Taso jää alle vuosien 2016–2026 keskiarvon, joka on 13,0 prosenttia.
Vuokrat nousivat koko maassa vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä 0,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja vapaarahoitteiset vuokrat nousivat 0,1 prosenttia. Asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset olivat vuoden 2026 toisella neljänneksellä 2,9 prosenttia ja kaikkien rakennustyyppien 3,3 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Tarjonnan ja kysynnän tasapainoa kuvaa uusien asuntokuntien ja uusien asuntojen erotus, joka oli vuoden 2025 ennakkotiedon mukaan −7 200. Uusia asuntokuntia syntyi 8 900, ja uusia asuntoja tuli 16 100, kun asuntoja valmistui 19 600 ja poistui arviolta 3 500. Asuntoja tuli siis markkinoille enemmän kuin uusia asuntokuntia syntyi.
Rakennuslupia myönnettiin elokuussa 2026 yhteensä 877 asunnolle, kun elokuussa 2025 luku oli 988. Lupien väheneminen voi hillitä asuntotarjontaa myöhemmin. Rakentamisen konkursseja pantiin syyskuussa 2026 vireille 64 ja kiinteistöalan konkursseja 14, kun syyskuussa 2025 luvut olivat 57 ja 12. Kausitasoitettu työttömyysaste nousi syyskuussa 10,9 prosenttiin elokuun 10,0 prosentista. Heikkenevä työllisyys voi painaa asuntojen kysyntää ja vuokralaisten maksukykyä.
Kolmen kuukauden Euribor nousi 2,79 prosenttiin (6.11.2026), kun edellisessä pulssissa se oli 2,68 prosenttia (30.10.2026). Kahdentoista kuukauden Euribor laski 3,25 prosenttiin (6.11.2026), kun edellisessä pulssissa se oli 3,31 prosenttia (30.10.2026).
Lyhyiden korkojen ja uusien asuntolainojen keskikoron nousu tarkoittaa kiinteistösijoittajalle kallistuvaa rahoitusta erityisesti vaihtuvakorkoisissa lainoissa. Kahdentoista kuukauden Euribor laski edellisestä pulssista hieman, mutta se on yhä kolmen kuukauden takaista korkeammalla. Hintoja ennakoivista mittareista sekä ostoaikomus että lyhyt korko voivat viitata hintoihin kohdistuvaan paineeseen, sillä ostoaikomus heikkeni lokakuussa ja jää pitkän ajan keskiarvon alle, ja lyhyt korko on noussut. Myös työttömyys on noussut. Vuodentakaista alemmat hinnat ja kasvanut kauppamäärä kertovat toteutuneesta kehityksestä, eivätkä ne yksinään ennakoi käännettä. Vuokratuoton kannalta vuokrien nousu on ollut maltillista etenkin vapaarahoitteisissa asunnoissa, kun taas ylläpitokulut ovat kasvaneet nopeammin, vaikka luvut koskevat eri neljänneksiä. Tämä voi kaventaa nettotuottoa. Tarjonnan puolella asuntoja tuli vuonna 2025 markkinoille enemmän kuin uusia asuntokuntia syntyi, mutta rakennuslupien väheneminen ja rakentamisen konkurssien lisääntyminen voivat hidastaa uutta tuotantoa myöhemmin.
Sp-Koti ja Säästöpankkiryhmä ennustivat 27.10.2026, että välittäjien tekemien vanhojen asuntojen kauppa kasvaa Suomessa vuonna 2027 8–12 prosenttia, ja vanhojen osakehuoneistojen hinnat nousevat keskimäärin 1,5 prosenttia. Kaupan arvioidaan vilkastuvan selvästi vasta syksyllä 2027, eikä kyse ennusteen tekijöiden mukaan ole vielä merkittävästä markkinakäänteestä. Kiinteistökauppaa käytiin KTI:n mukaan tammi–syyskuussa 4,3 miljardilla eurolla, ja lokakuun kauppojen jälkeen vuoden kauppavolyymi on noin 4,6 miljardia euroa eli jo selvästi yli viime vuoden tason. Lokakuun Rakli-KTI Toimitilabarometrissa tuottovaatimukset olivat sektorista riippuen 0,2–0,6 prosenttiyksikköä korkeampia kuin vuosi sitten. Tukholman pörssiin listattu Cibus osti Suomesta 12,5 miljoonalla eurolla neljä kiinteistöä, joiden kaikkien vuokralainen on Kesko. SRV sopi Helsingin Lauttasaareen tulevan noin 200 asunnon korttelin ensimmäisen vaiheen tonttikaupoista.
Lähteet: Säästöpankin tiedote, KTI:n tiedote, Cibuksen pörssitiedote, SRV:n tiedote.
Neljä mittaria, jotka Samlan analyysien mukaan liikkuvat ennen asuntojen hintoja tai vahvistavat käänteen.
Uusimmat lehdistötiedotteet. Koko arkisto on Media-sivulla.
Kiinteistöalan päivän puheenaiheet pilke silmäkulmassa. Konsta lukee taulukoita, Pera lukee tilannetta.
Samalla palkalla saa nyt lähes 40 prosenttia enemmän neliöitä kuin kymmenen vuotta sitten.
Markkinapulssi on Samla Capitalin kuukausikirje kiinteistömarkkinasta. Saat sen sähköpostiisi noin kerran kuukaudessa: markkinan keskeiset luvut vertailukohtineen, katsauksen koti- ja ulkomaiseen uutisvirtaan sekä linkit uusimpiin markkinakatsauksiimme ja artikkeleihimme.