Asuntomarkkinakatsaus Q3/2026
Katsaus kokoaa vuokramarkkinan, transaktiovolyymin ja tuottovaatimusten kehityksen. Lataa PDF (25 sivua).
Tietoa päätösten tueksi: kiinteistömarkkina muuttuu korkojen, rahoituksen, rakentamisen, vuokrauksen ja talouden mukana. Samlan näkemykset kokoavat olennaiset muutokset ja niiden mahdolliset vaikutukset kiinteistösijoittajalle.
Katsaus kokoaa vuokramarkkinan, transaktiovolyymin ja tuottovaatimusten kehityksen.
Katsaus kokoaa vuokramarkkinan, transaktiovolyymin ja tuottovaatimusten kehityksen. Lataa PDF (25 sivua).
Mitä kiinteistömarkkinoilla tapahtuu kotimaassa ja maailmalla.
Päivittyy viikoittain. Kooste kertoo, mistä kansainvälisillä kiinteistömarkkinoilla on viikon aikana puhuttu ja mitä se tarkoittaa Suomelle. Päivitetty 16.11.2026.
Viikon koosteKolmen kuukauden Euribor oli 2,77 prosenttia 13.11.2026, kun kolme kuukautta aiemmin se oli 2,51 prosenttia. Sen kuukausikeskiarvo on noussut heinäkuun 2,43 prosentista syyskuun 2,64 prosenttiin ja marraskuun 2,76 prosenttiin. Lyhyt korko liikkuu yleensä noin kolme neljännestä ennen asuntojen hintoja vastakkaiseen suuntaan, joten korkojen nousu voi ennakoida hintoihin kohdistuvaa painetta. Kahdentoista kuukauden Euribor oli samana päivänä 3,33 prosenttia, kun kolme kuukautta aiemmin se oli 2,94 prosenttia. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi syyskuussa 3,54 prosenttiin elokuun 3,35 prosentista.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat olivat syyskuun 2026 ennakkotiedon mukaan koko maassa 2,2 prosenttia alemmat kuin vuotta aiemmin, ja hintaindeksi oli 97,4 (2025 = 100). Kauppoja tehtiin heinäkuussa 4 626, elokuussa 4 750 ja syyskuussa 4 924. Syyskuun luku täydentyy vielä, ja kauppamäärä vahvistaa käänteen ennakoimatta sitä. Selkein ennakoiva mittari on 12 kuukauden asunnon ostoaikomus, joka liikkuu noin puoli vuotta ennen hintoja. Se laski lokakuussa 10,2 prosenttiin syyskuun 12,1 prosentista, kun elokuussa lukema oli 11,1 prosenttia. Taso jää alle vuosien 2016–2026 keskiarvon, joka on 13,0 prosenttia.
Vuokrat nousivat koko maassa vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä 0,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja vapaarahoitteiset vuokrat nousivat 0,1 prosenttia. Asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset olivat vuoden 2026 toisella neljänneksellä 2,9 prosenttia ja kaikkien rakennustyyppien 3,3 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Tarjonnan ja kysynnän tasapainoa kuvaa uusien asuntokuntien ja uusien asuntojen erotus, joka oli vuoden 2025 ennakkotiedon mukaan −7 200. Uusia asuntokuntia syntyi 8 900, ja uusia asuntoja tuli 16 100, kun asuntoja valmistui 19 600 ja poistui arviolta 3 500. Asuntoja tuli siis markkinoille enemmän kuin uusia asuntokuntia syntyi.
Rakennuslupia myönnettiin elokuussa 2026 yhteensä 877 asunnolle, kun elokuussa 2025 luku oli 988. Lupien väheneminen voi hillitä asuntotarjontaa myöhemmin. Rakentamisen konkursseja pantiin syyskuussa 2026 vireille 64 ja kiinteistöalan konkursseja 14, kun syyskuussa 2025 luvut olivat 57 ja 12. Kausitasoitettu työttömyysaste nousi syyskuussa 10,9 prosenttiin elokuun 10,0 prosentista. Heikkenevä työllisyys voi painaa asuntojen kysyntää ja vuokralaisten maksukykyä.
Kolmen kuukauden Euribor laski 2,77 prosenttiin (13.11.2026), kun edellisessä pulssissa se oli 2,79 prosenttia (6.11.2026). Kahdentoista kuukauden Euribor nousi 3,33 prosenttiin (13.11.2026), kun edellisessä pulssissa se oli 3,25 prosenttia (6.11.2026).
Lyhyiden korkojen ja uusien asuntolainojen keskikoron nousu tarkoittaa kiinteistösijoittajalle kallistuvaa rahoitusta erityisesti vaihtuvakorkoisissa lainoissa. Hintoja ennakoivista mittareista sekä lyhyen koron nousu että lokakuussa heikentynyt ja pitkän ajan keskiarvon alle jäävä ostoaikomus voivat viitata hintoihin kohdistuvaan paineeseen. Myös työttömyyden nousu voi heikentää kysyntää. Kasvanut kauppamäärä ja vuodentakaista alemmat hinnat kertovat toteutuneesta kehityksestä, eivätkä ne yksinään ennakoi käännettä. Vuokratuoton kannalta vuokrat ovat nousseet maltillisesti etenkin vapaarahoitteisissa asunnoissa, kun taas ylläpitokulut ovat kasvaneet nopeammin, vaikka luvut koskevat eri neljänneksiä. Tämä voi kaventaa nettotuottoa. Tarjonnan puolella asuntoja tuli vuonna 2025 markkinoille enemmän kuin uusia asuntokuntia syntyi, mutta rakennuslupien väheneminen ja rakentamisen konkurssien lisääntyminen voivat hidastaa uutta tuotantoa myöhemmin.
Pohjoismaiset uutiset kertoivat uusista sijoituksista ja rahoituksen paineista. Heitman perusti pohjoismaisen vuokravarastoalustan Tallin osana European Value Strategy -strategiaansa ostamalla enemmistön Talliosakkeen vuokraustoiminnasta. Vuodesta 2010 lähtien Talliosake on toimittanut yli 6 400 niin sanottua ”drive-up self storage” -varastotilaa 230 kiinteistöön Suomessa ja Ruotsissa. Talliosake jää vähemmistösijoittajaksi, ja alusta luo pohjan laajentumiselle Suomessa ja Ruotsissa. Norjalaisen KLP Eiendomin ruotsalainen tytäryhtiö KLP Fastigheter ostaa Tukholmasta Waterfront-rakennuksen noin 5,4 miljardilla kruunulla eli noin 488 miljoonalla eurolla. Ruotsalainen pankki Handelsbanken arvioi, että kiinteistöyhtiöiden korkokate joutuu jatkossa paineeseen korkojen noustessa.
Lähteet: Nordic Property News, Heitmanin tiedote, KLP:n tiedote.
Neljä mittaria, jotka Samlan analyysien mukaan liikkuvat ennen asuntojen hintoja tai vahvistavat käänteen.
Uusimmat lehdistötiedotteet. Koko arkisto on Media-sivulla.
Kiinteistöalan päivän puheenaiheet pilke silmäkulmassa. Konsta lukee taulukoita, Pera lukee tilannetta.
Uusien asuntolainojen keskikorko nousi syyskuussa 3,54 prosenttiin, ja EKP piti korot lokakuussa ennallaan.
Markkinapulssi on Samla Capitalin kuukausikirje kiinteistömarkkinasta. Saat sen sähköpostiisi noin kerran kuukaudessa: markkinan keskeiset luvut vertailukohtineen, katsauksen koti- ja ulkomaiseen uutisvirtaan sekä linkit uusimpiin markkinakatsauksiimme ja artikkeleihimme.